Historia

 

Väestö

Nellim on Inarin vanhimpia asuttuja alueita. Kylän ympäristössä on merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta aina kivikaudelta n. 8000 vuotta sitten. Ajasta on jäljellä moninaisia esihistoriallisia jäänteitä, kuten asuinpaikkoja, peurakuoppia ja kodanpohjia. Kylä onkin valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö.

 

Nellim ja elämä kylässä ovat alkujaan syntyneet ja rakentuneet poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen ympärille.

 

Meidän aikamme Nellimin kyläkeskus on muodostunut inarinsaamelaisten asetuttua Konkelovuonon (nykyisin Nellimvuono) pohjukan rannoille 1870-luvulla - ensimmäisenä heistä Pehr Pehrinpoika Saijets eli Nuoran Pekka. Hän antoi perustamansa tilan nimeksi Nellim, josta kylän nimi on sitten lähtöisin.  

 

Suomalaisväestöä kylään alkoi muuttaa 1920- ja 1930- luvuilla savottatöihin. Toisen maailmansodan jälkeen, 1940-luvulla kylälle muutti Petsamon kolttasaamelaisia evakkoretkensä päätteeksi.


Jäämerentie

Nelliimiin johtava tie on vanha Jäämerentie (aikaisemmin Petsamontie), joka aikanaan yhdisti Rovaniemen ja Petsamossa Pohjoisen jäämeren rannalla sijainneen Liinahamarin sataman. Maantie valmistui vuonna 1931.

 

Tie oli valmistuttuaan ahkerassa käytössä, ja reitillä kulki parhaillaan jopa neljä päivittäistä linja-autovuoroa. Sen kautta tuli Suomeen elintarvikkeita ja elinkeinoelämän tarvitsemia raaka-aineita ja sitä pitkin vietiin maailmalle pääasiassa puunteollisuuden tuotteita.


Liikennettä tielle toivat myös Nikkelin (aikaisemmin Kolosjoki) kaivospaikkakunnan ja nikkelikaivoksen rakennustyöt, sekä Petsamon alueen suosio matkailukohteena.

 

Jäämerentien varrella oli useita majataloja, jotka rakennettiin aina hevospäivämatkan päähän toisistaan. Nellimin alueen Virtaniemen majatalo tuhoutui ilmapommituksessa 1940, Mustolan kievari 1944.

 

Sodan seurauksena Suomen tieyhteys Jäämerelle katkesi kun tien pohjoisin osa jäi vuonna 1944 Venäjälle luovutetulle Petsamon alueelle.

 

Savotat

Nellimin seudulla on ollut suuria savottoja 1920-30-luvuilla. Monivuotiset savottatyöt toivat mukanaan lisäansioita talollisille, sillä kysynnän mukaan tarjottiin ruoka-, sauna-, ja muita palveluja. Myös kauppatoiminta oli alueella tuolloin merkittävää.

 

Lapin metsäsavotat olivat aina 1960-luvulle asti merkittävä maaseudun työllistäjä, jossa metsäyhtiöt palkkasivat työväkeä raskaaseen, runsaasti työvoimaa vaativaan metsätyöhön.

 

Nellimin kylässä on museoviraston entisöimä uittoränni, jonka avulla tukkeja on voitu kuljettaa

metsäalueilta Nellimjärvelle ja sieltä edelleen Inariin, sekä Paatsjokea myöten Jäämeren rannan sahoille.

 

Sota

Nellimin alueella on lukuisia sotahistoriaan liittyviä kohteita, jotka todistavat toisen maailmansodan ajan tapahtumia. Alueella on esimerkiksi saksalaisten Kaamasaaren vankileiri, sekä entisten korsujen ja tähystystornien jäänteitä.

 

Toisen maailmansodan seurauksena Suomi menetti Petsamon, ja alueen kolttasaamelaiset evakuoitiin Inariin, osin Nellimiin. Myös kulkuyhteydet Suomesta Petsamoon katkesivat ja esimerkiksi Paatsjoen ylittävät sillat räjäytettiin. Sodan myötä katosi myös Nellimin ja koko Petsamon alueen kukoistava matkailutoiminta.

 

Rautaportiksi kutsuttu kallioseinämien ympäröimä lahdelma oli sotien aikaan strategisesti tärkeä. Lahden molemmille puolille rakennettiin linnoituksia Jäämerelle johtavan tien puolustamiseksi. Alueella on vielä paljon toisen maailmansodan aikaisia rakennelmia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
   
   
© Paatsjoen-Nellimin Kyläyhdistys ry 2012
Nettitaivas